Ulkomaalauksen rahoitus taloyhtiössä: vastike, laina vai rahasto?

Miten taloyhtiö rahoittaa julkisivujen, ikkunoiden tai katon maalauksen? Vertailu hoitovastikkeesta, rahoitusvastikkeesta, ylimääräisestä vastikkeesta, taloyhtiölainasta, korjausrahastosta ja kertasuorituksesta sekä vastikelaskuri, verotus ja yhtiökokouksen päätös.
Taloyhtiön julkisivujen huoltomaalaus Porvoossa
Kirjoittaja
Fiksumaalauksen yhteystiedot
Edvin Teppo
Toimitusjohtaja
Edvin TeppoEdvin Teppo, toimitusjohtajaPäivitetty 12.11.2026Lukuaika noin 10 min
Lyhyt vastaus

Pienempi ulkomaalaus maksetaan usein talousarviosta hoitovastikkeella tai etukäteen kerätyistä varoista. Suurempaan urakkaan taloyhtiö voi periä ylimääräisen vastikkeen tai ottaa lainan, jota osakkaat maksavat rahoitusvastikkeella. Osakas voi yleensä maksaa oman osuutensa myös kertasuorituksena, jos taloyhtiö antaa siihen mahdollisuuden.

  • Vastikelaskuri näyttää osakkaan osuuden kertasuorituksena ja rahoitusvastikkeena kuukaudessa.
  • Laina-aika kannattaa suhteuttaa huoltoväliin: puujulkisivut 8-12 vuotta, ikkunat 6-10 vuotta.
  • Taloyhtiön teettämästä ulkomaalauksesta ei saa kotitalousvähennystä.

Ulkomaalaus on taloyhtiön toistuva kunnossapitomeno, mutta yksittäinen urakka voi olla suuri suhteessa vuoden talousarvioon. Tähän oppaaseen on koottu hallitukselle ja isännöitsijälle taloyhtiön rahoitusvaihtoehdot, niiden vaikutus osakkaan vastikkeeseen, verotus ja päätöksenteko. Opas ei ole sijoitus- tai rahoitusneuvontaa: lainaehdot ja kirjanpitokäsittely kannattaa aina varmistaa isännöitsijältä, tilintarkastajalta ja pankista.

Ulkomaalauksen rahoitusvaihtoehdot rinnakkain

Rahoitustapoja voi yhdistää: osa urakasta voidaan maksaa kerätyistä varoista ja loput lainalla. Vastikelajit ja niiden maksuperusteet määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan, joten ensimmäinen tarkistettava asia on oman taloyhtiön yhtiöjärjestys.

Taloyhtiön tavat rahoittaa ulkomaalaus
TapaSopii, kunOsakkaan kannaltaHuomioitavaa
Hoitovastike (talousarvio)Urakka on pieni tai se on budjetoitu talousarvioonEi kertamaksua, vastike voi nousta tasaisestiTalousarvio ja vastikkeet vahvistetaan yhtiökokouksessa
Ylimääräinen vastikeUrakka halutaan maksaa ilman lainaaSuurempi maksu lyhyessä ajassa, ei korkokulujaPerimisestä päätetään yhtiökokouksessa
Korjausrahasto eli rahastointiUrakka on kunnossapitotarveselvityksessä vuosia etukäteenVastike nousee maltillisesti jo ennen urakkaaRahastointi ja käyttötarkoitus perustuvat yhtiöjärjestykseen tai yhtiökokouksen päätökseen
Taloyhtiölaina ja rahoitusvastikeUrakka on suuri suhteessa talousarvioonKuukausimaksu koko laina-ajan, mukana korotPankki arvioi vakuudet ja yhtiön talouden
Osakkaan kertasuoritusTaloyhtiö ottaa lainan, mutta osakas haluaa maksaa osuutensa hetiOma osuus kerralla, ei tämän lainan rahoitusvastikettaMahdollisuudesta ja maksupäivästä päätetään taloyhtiössä

Hoitovastike, rahoitusvastike ja ylimääräinen vastike: mitä eroa?

Hoitovastike

Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön juoksevat menot, kuten lämmitys, vesi, isännöinti, huolto ja tavanomainen kunnossapito. Jos ulkomaalaus on budjetoitu talousarvioon tai varat on kerätty etukäteen, urakka voidaan maksaa ilman erillistä rahoitusta. Hoitovastike vahvistetaan talousarvion yhteydessä yhtiökokouksessa.

Rahoitusvastike

Rahoitusvastike eli pääomavastike on vastike, jolla osakkaat maksavat taloyhtiön lainan lyhennykset ja korot. Sitä peritään yleensä vain niiltä osakkailta, jotka eivät ole maksaneet osuuttaan kertasuorituksena. Rahoitusvastike näkyy vastikelaskussa omana rivinään, ja sen määrä voi muuttua, kun lainan korko muuttuu. Rahoitusvastike päättyy, kun lainaosuus on maksettu.

Ylimääräinen vastike

Ylimääräinen vastike on kertaluonteinen tai määräaikainen vastike, jolla kerätään rahaa tiettyyn menoon. Ylimääräisen vastikkeen perimisestä päätetään yhtiökokouksessa. Se sopii ulkomaalaukseen, kun urakka halutaan maksaa ilman lainaa ja osakkaille annetaan riittävästi aikaa varautua, esimerkiksi jakamalla maksu useaan erään.

Taloyhtiölaina ulkomaalaukseen

Taloyhtiölaina on taloyhtiön nimissä otettu laina, jonka vakuutena ovat yleensä yhtiön kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat. Pankki arvioi lainahakemuksen aina tapauskohtaisesti: lainan määrään vaikuttavat kiinteistön vakuusarvo, yhtiön talous ja puskurit sekä tulevat korjaustarpeet. Kiinteistöliiton pääekonomistin mukaan laina voi jäädä ennakoitua pienemmäksi, jos korjaustarpeet ovat kasvaneet kiinteistön vakuusarvoon nähden liian suuriksi (Taloustaito 29.12.2025). Pankki pyytää yleensä tilinpäätöksen kunnossapitotarveselvityksineen, isännöitsijäntodistuksen, osakasluettelon ja hankekuvauksen. Lainan ottamisesta ja panttikirjojen antamisesta vakuudeksi päättää yhtiökokous, ja hallitus allekirjoittaa laina- ja panttausasiakirjat.

Laina-aika kannattaa suhteuttaa huoltoväliin

Ulkomaalaus ei ole kertainvestointi, vaan se toistuu. Puujulkisivujen huoltomaalausväli on tyypillisesti 8-12 vuotta, ikkunoiden 6-10 vuotta ja peltikaton 2K-pinnoituksen noin 10-15 vuotta. Aurinkoiset sivut ja lappeet kuluvat ensin. Jos maalausurakan laina on pidempi kuin huoltoväli, seuraava maalaus tulee eteen ennen kuin edellinen on maksettu, ja rahoitusvastikkeet kasautuvat. Siksi laina-aikaa kannattaa verrata huoltoväliin jo lainaehtoja valmisteltaessa.

Kattoremontin rahoitus

Katteen uusiminen on ulkomaalausta selvästi suurempi hanke: markkina-arvioiden mukaan se maksaa noin 70-200 €/m², kun katon pesu ja pinnoitus tai huoltomaalaus maksaa 11-34 €/m² (sis. alv). Siksi katon kunnostus maksetaan usein ilman lainaa, mutta katteen uusiminen rahoitetaan useimmiten taloyhtiölainalla ja rahoitusvastikkeella. Koska uuden katteen käyttöikä on katetyypistä riippuen noin 25-60 vuotta, laina-aika voi olla pidempi kuin maalausurakassa. Kerros- ja rivitalon esimerkit, osakkaan osuus huoneistoneliötä kohden ja laskennallinen rahoitusvastike on koottu oppaaseen taloyhtiön kattoremontin hinta. Katon pesun ja pinnoituksen neliöhinnat katetyypeittäin on eritelty artikkeleissa tiilikaton pinnoituksen hinta ja peltikaton maalauksen hinta.

Lainan riskit osakkaalle

  • Korkoriski. Korkotason vaihtelut vaikuttavat suoraan rahoitusvastikkeisiin, jos lainaa ei ole suojattu.
  • Muiden osakkaiden maksukyky. Jos osa osakkaista ei maksa vastikkeitaan, vastuu jakautuu lopulta muiden osakkaiden kesken. Riski koskee myös osakasta, joka on maksanut oman lainaosuutensa pois.
  • Lyhennysvapaat. Pitkät lyhennysvapaat pienentävät vastiketta aluksi, mutta siirtävät kustannuksen myöhemmäksi.
  • Kilpailutus. Pyytäkää tarjous useammasta pankista ja vertailkaa marginaalia, kuluja ja korkosuojauksen hintaa.

Kiinteistöliiton syksyn 2026 korjausrakentamisbarometrin mukaan korkojen nousu on heikentänyt taloyhtiöiden odotuksia korjauksiin tarvittavien lainojen ehdoista. Ehdot kannattaa siksi selvittää ennen yhtiökokousta, jotta osakkaat näkevät vastikevaikutuksen päätöstä tehdessään.

Korjausrahasto ja etukäteen säästäminen

Kun ulkomaalaus on kirjattu kunnossapitotarveselvitykseen ja PTS:ään vuosia etukäteen, taloyhtiö voi kerätä siihen varoja vähitellen. Isännöintiliiton webinaarissa todettiin, että etukäteen säästäminen auttaa osakkaita tottumaan korkeampaan vastikkeeseen ja arvioimaan asumiskustannuksensa paremmin. Suuret korjaukset voi suunnitelmallisuudella jakaa usealle vuodelle.

Verotuksessa varojen keräämistä tiettyyn korjaukseen kutsutaan rahastoinniksi. Verohallinnon mukaan rahastoinnin on perustuttava yhtiöjärjestyksen määräykseen tai yhtiökokouksen päätökseen, ja käyttötarkoitus on päätettävä viimeistään rahastointipäätöksen yhteydessä. Rahastointipäätös on tehtävä tilikauden aikana. Kirjanpidollinen käsittely kannattaa sopia isännöitsijän ja tilintarkastajan kanssa ennen yhtiökokousta.

Osakkaan kertasuoritus: oma osuus kerralla

Kun taloyhtiö rahoittaa urakan lainalla, osakkaille annetaan usein mahdollisuus maksaa oma osuutensa kertasuorituksena ennen lainan nostamista. Osuus lasketaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan, tavallisesti huoneiston pinta-alan tai osakkeiden määrän suhteessa. Kertasuorituksen maksanut osakas ei maksa tämän lainan rahoitusvastiketta eikä korkoja.

Se, kannattaako osakkaan maksaa osuutensa kerralla, riippuu osakkaan omasta taloudesta: vertailukohtana ovat esimerkiksi oman asuntolainan korko ja säästöjen muu käyttö. Asia kannattaa käydä läpi oman pankin kanssa. Hallituksen tehtävä on kertoa osakkaille ajoissa kertasuorituksen mahdollisuudesta, summasta ja eräpäivästä.

Vastikelaskuri: paljonko ulkomaalaus nostaa vastiketta?

Syöttäkää urakan kokonaishinta, taloyhtiön huoneistoala tai osakkeiden kokonaismäärä, oman huoneiston osuus sekä laina-aika ja korko. Laskuri näyttää osakkaan osuuden kertasuorituksena ja kuukausittaisen rahoitusvastikkeen tasaerälainalla. Oletusarvot ovat laskennallisia esimerkkejä, eivät minkään kohteen todellisia lukuja.

Vastikelaskuri

Osakkaan osuus ulkomaalausurakasta ja rahoitusvastike, esimerkkilaskelma

€
m²
m²
v
%

Rahoitusvastike, jos osuutta ei makseta kerralla

30 €/kk

noin 0,40 €/m² kuukaudessa, 10 vuoden ajan

Osuus urakasta kertasuorituksena3 000 €
Osuus taloyhtiöstä5,0 %
Korot laina-aikana560 €
Maksut yhteensä laina-aikana3 560 €
Koko taloyhtiön lainanhoito593 €/kk

Esimerkki tasaerälainasta, jossa korko pysyy samana koko laina-ajan. Ei sisällä pankin kuluja, viitekoron muutoksia eikä korkosuojausta. Ei rahoitusneuvontaa: tarkistakaa ehdot isännöitsijältä ja pankista.

Pyydä maksuton arviokäynti

Laskurin tulos on suuntaa antava esimerkki

Laskuri olettaa tasaerälainan, jossa korko pysyy samana koko laina-ajan. Todellinen rahoitusvastike riippuu viitekorosta, marginaalista, kuluista, lyhennystavasta ja yhtiöjärjestyksen vastikeperusteesta. Laskuri ei ole sijoitus- tai rahoitusneuvontaa, joten tarkistakaa luvut isännöitsijältä ja pankista. Urakan tarkka hinta selviää maksuttomalla arviokäynnillä.

Esimerkki: laina-ajan ja koron vaikutus vastikkeeseen

Laskennallisessa esimerkissä ulkomaalausurakka maksaa 60 000 € (sis. alv), taloyhtiön huoneistoala on 1 500 m² ja oma huoneisto 75 m². Osakkaan osuus urakasta on 3 000 €.

Laskennallinen esimerkki: 75 m²:n huoneiston rahoitusvastike 60 000 euron urakasta
Laina-aika ja korkoRahoitusvastike / kk€/m² / kkKorot yhteensä
5 vuotta, 3,5 %noin 55 €0,73 €noin 275 €
10 vuotta, 3,5 %noin 30 €0,40 €noin 560 €
15 vuotta, 3,5 %noin 21 €0,29 €noin 860 €
10 vuotta, 5,0 %noin 32 €0,42 €noin 820 €

Pidempi laina-aika pienentää kuukausimaksua, mutta korkoja kertyy enemmän. Esimerkin 15 vuoden laina-aika on pidempi kuin puujulkisivun tyypillinen 8-12 vuoden huoltoväli. Urakan hinnan arvioimiseen saa apua artikkelista talon maalaus hinta taloyhtiöille, ja ikkunoiden osalta artikkelista ikkunaremontin hinta.

Rahoitusvastikkeen verotus: taloyhtiö ja vuokranantaja

Taloyhtiö: tuloutus vai rahastointi

Taloyhtiö voi kirjata rahoitusvastikkeet tuloksi eli tulouttaa ne, tai rahastoida ne. Verohallinnon mukaan tuloutetut suoritukset ovat taloyhtiön veronalaista tuloa. Rahastoidut varat voivat olla verovapaita, kun ne käytetään rakennuksen perusparantamiseen tai suurehkoon korjaukseen, mutta rakennuksen vuosittaisiin kunnossapito- ja korjauskuluihin käytetyt rahastoidut varat ovat veronalaista tuloa. Lainan korkoja varten kerättyjä vastikkeita ei voi rahastoida, ja kaikkien osakkaiden suoritukset on käsiteltävä samalla tavalla.

Vuokranantaja: milloin rahoitusvastikkeen saa vähentää?

Vuokranantajaosakas voi Verohallinnon mukaan vähentää taloyhtiön teettämän remontin kulut vuokratuloistaan, jos rahoitusvastikkeet on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa. Ehto on sama, oli kyse vuosikorjauksesta, jossa rakennus saatetaan alkuperäistä vastaavaan kuntoon, tai perusparannuksesta, jossa sitä muutetaan tasokkaammaksi tai laajennetaan. Rahastoituja vastikkeita ei voi vähentää vuokratuloista, vaan ne lisätään osakkeen hankintamenoon, joka otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa. Tiedon tuloutuksesta saa isännöitsijältä.

Taloyhtiön kannattaa kertoa osakkaille etukäteen, tuloutetaanko vai rahastoidaanko rahoitusvastikkeet, koska valinta vaikuttaa vuokranantajaosakkaiden verotukseen. Ulkomaalaus on tyypillisesti huoltomaalausta, joka palauttaa pinnat ennalleen. Jos se katsotaan vuosikorjaukseksi, siihen käytetyt rahastoidut varat ovat taloyhtiön veronalaista tuloa, joten urakan käsittely kannattaa varmistaa tilintarkastajalta ennen rahastointipäätöstä.

Kotitalousvähennys ei koske taloyhtiön ulkomaalausta

Kotitalousvähennys on vuosina 2026-2027 40 % työn osuudesta, enintään 2 100 € henkilöä kohden vuodessa, ja omavastuu on 150 € (Verohallinnon tiedote 13.10.2026). Taloyhtiön teettämästä tai vastikkeilla maksetusta remontista vähennystä ei kuitenkaan saa, vaikka osakas maksaisi osuutensa itse. Ulkomaalaus kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulle, joten kotitalousvähennystä ei voi käyttää julkisivujen, ikkunoiden tai katon maalauksen rahoitukseen. Jos urakoitsija markkinoi taloyhtiölle hintaa kotitalousvähennyksen jälkeen, kysykää tarkennus. Lisää aiheesta artikkelissa maalausurakoitsijan valinta taloyhtiölle.

Korjausvelka: miksi maalauksen lykkääminen tulee kalliiksi

Korjausvelka kuvaa rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty. ROTI 2025 -arvion mukaan Suomen rakennusten korjausvelka on noussut noin 90 miljardiin euroon. Taloyhtiössä korjausvelkaa syntyy, kun huoltomaalaus siirtyy vuodesta toiseen, vaikka maalipinta ei enää suojaa puuta.

Kun maalikalvo pettää, kosteus pääsee puuhun ja pinnat alkavat lahota. Silloin pelkkä huoltomaalaus ei enää riitä, vaan urakkaan tulee lahokorjauksia, jotka tehdään tyypillisesti tuntityönä noin 63-75 €/h ja materiaalit erikseen. Huoltomaalauksen ja laajemman korjauksen eroista kerrotaan artikkelissa julkisivuremontti vai huoltomaalaus, ja palvelun sisällöstä sivulla julkisivumaalaus taloyhtiöille.

Ulkomaalauksen päätöksenteko ja aikataulu

Hallitus valmistelee ulkomaalauksen ja sen rahoituksen, ja yhtiökokous päättää urakasta ja rahoitustavasta. Lainaa, panttikirjoja, ylimääräistä vastiketta tai rahastointia koskevat päätökset tehdään samassa yhteydessä.

KunnossapitotarveselvitysHallitus kirjaa ulkomaalauksen tarpeen ja ajoituksen kunnossapitotarveselvitykseen, jolloin osakkaat näkevät tulevat kustannukset ajoissa.
Budjettiarvio tai tarjousHallitus pyytää urakoitsijalta budjettiarvion tai tarjouksen yhtiökokousta varten.
RahoitusvaihtoehdotIsännöitsijä selvittää rahoitusvaihtoehdot ja pyytää tarvittaessa lainatarjoukset useammasta pankista.
YhtiökokousYhtiökokous päättää urakasta, rahoitustavasta ja tarvittaessa lainasta, panttikirjoista ja kertasuorituksen mahdollisuudesta.
UrakkaHallitus solmii urakkasopimuksen. Ikkunat maalataan maaliskuusta lokakuuhun ja julkisivut tyypillisesti touko-syyskuussa.
LuovutusTyön jälkeen taloyhtiö saa loppuraportin, jossa ovat käytetyt materiaalit ja huolto-ohjeet. Seuraava huoltomaalaus kirjataan kunnossapitotarveselvitykseen.

Tarjoukset kannattaa pyytää syksyllä tai talvella, jotta luvut ehtivät talousarvioon ja kevään yhtiökokoukseen. Kokousta varten voi pyytää budjettiarvion yhtiökokoukseen. Urakan sisällöstä kerrotaan sivulla taloyhtiön maalausurakka ja vuoden aikataulusta artikkelissa taloyhtiön hallituksen vuosikello.

Jos samaan hankkeeseen kuuluu energiatehokkuutta parantavia korjauksia, kuten ikkunoiden vaihto tai lisälämmöneristys, taloyhtiö voi selvittää myös valtion avustuksen. Ehdoista kerrotaan artikkelissa energia-avustus taloyhtiölle 2026-2027. Huoltomaalaus ei ole avustuksen toimenpidelistalla.

Tarvitsetteko luvut yhtiökokoukseen?

Teemme maksuttoman arviokäynnin ja kiinteähintaisen tarjouksen, jonka pohjalta isännöitsijä voi laskea rahoituksen ja vastikevaikutuksen.

Usein kysyttyä ulkomaalauksen rahoituksesta

Mikä on rahoitusvastike?

Rahoitusvastike eli pääomavastike on vastike, jolla osakkaat maksavat taloyhtiön lainan lyhennykset ja korot. Sen maksuperuste määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan, yleensä huoneiston pinta-alan tai osakkeiden määrän suhteessa.

Mitä eroa on hoitovastikkeella ja rahoitusvastikkeella?

Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön juoksevat menot ja tavanomainen kunnossapito. Rahoitusvastikkeella maksetaan taloyhtiön lainaa, joka on otettu esimerkiksi suurempaan korjaukseen.

Milloin taloyhtiö ottaa lainan ulkomaalaukseen?

Laina on tavallinen ratkaisu, kun urakka on suuri suhteessa talousarvioon eikä varoja ole kerätty etukäteen. Laina-aika kannattaa suhteuttaa maalauksen huoltoväliin, ja ehdot on hyvä kilpailuttaa useammassa pankissa.

Voiko osakas maksaa osuutensa kertasuorituksena?

Yleensä voi, jos taloyhtiö antaa siihen mahdollisuuden. Osuus lasketaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan, ja kertasuorituksen maksanut osakas ei maksa tämän lainan rahoitusvastiketta.

Paljonko ulkomaalaus nostaa vastiketta?

Laskennallisessa esimerkissä 60 000 euron urakka 1 500 neliön taloyhtiössä nostaa 75 neliön huoneiston vastiketta noin 30 € kuukaudessa, kun laina-aika on 10 vuotta ja korko 3,5 %. Oman taloyhtiön luvut voi laskea vastikelaskurilla.

Saako taloyhtiön ulkomaalauksesta kotitalousvähennyksen?

Ei. Taloyhtiön teettämästä tai vastikkeilla maksetusta remontista ei saa kotitalousvähennystä, vaikka osakas maksaisi osuutensa itse.

Voiko vuokranantaja vähentää rahoitusvastikkeen verotuksessa?

Voi, jos taloyhtiö on tulouttanut rahoitusvastikkeet kirjanpidossaan. Rahastoituja vastikkeita ei voi vähentää vuokratuloista, vaan ne lisätään osakkeen hankintamenoon.

Mikä on korjausvelka?

Korjausvelka kuvaa rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty. Taloyhtiössä sitä syntyy, kun huoltomaalauksen kaltaisia korjauksia lykätään, ja lykkääminen kasvattaa myöhempien korjausten kustannuksia.

Muista nämä

Ulkomaalauksen rahoitus kannattaa suunnitella samalla, kun maalaus kirjataan kunnossapitotarveselvitykseen. Mitä aiemmin varautuminen alkaa, sitä pienempi on lainan ja rahoitusvastikkeen tarve.

  • Tarkistakaa yhtiöjärjestyksen vastikemääräykset.
  • Verratkaa laina-aikaa maalauksen huoltoväliin.
  • Kertokaa osakkaille kertasuorituksen mahdollisuudesta ja verokäsittelystä ajoissa.
Edvin Teppo, Fiksumaalaus Oy

Edvin Teppo

Toimitusjohtaja, Fiksumaalaus Oy

Fiksumaalaus on vuonna 2023 perustettu, taloyhtiöiden ulkomaalauksiin erikoistunut maalausliike. Kunnostamme ja huoltomaalaamme taloyhtiöiden ikkunoita, julkisivuja sekä tiili- ja peltikattoja koko Uudellamaalla.

Lähteet

Pyydä tarjous

Maksuton arviokäynti ja tarjous kohteenne urakoinnista

Hoidamme julkisivu-, ikkuna- ja kattourakat pääurakoitsijana: sujuva prosessi, kotimaiset tekijät ja kiinteä urakkahinta.
Vastaamme yhteydenottoihin yhden arkipäivän kuluessa.

  • ✓Sujuva prosessi ja kotimaiset tekijät
  • ✓Selkeät ja todistetusti toimivat prosessit
  • ✓Referenssit Uudenmaan taloyhtiöistä
Edvin Teppo
Toimitusjohtaja / Urakointi
+358 45 882 3929 · info@fiksumaalaus.fi

Jätä tarjouspyyntö

Täytä lyhyesti, palaamme asiaan yhden arkipäivän kuluessa.

Lähettämällä hyväksyt tietojesi käsittelyn tarjouksen laatimista varten.

Kiitos yhteydenotosta! Palaamme asiaan yhden arkipäivän kuluessa.
Lähetys ei onnistunut. Soita 045 882 3929 tai lähetä viesti osoitteeseen info@fiksumaalaus.fi.